Elokuva · peli · pop · instrumentaali

ÄÄNESTÄ TULEE KOHTAUS

Jännite, pulssi ja sävelkulku ovat työkaluja. Tarinaksi ne muuttuvat vasta, kun ne asetetaan aikaan – ja tässä lajityypit eroavat toisistaan eniten.

Tunnistettava hetki

Alfred Hitchcockin Psykon (1960) suihkukohtauksen terävät, kirkuvat jousi-iskut ovat elokuvahistorian tunnetuimpia ääniä. Hitchcock halusi alun perin, ettei kohtauksessa olisi musiikkia lainkaan. Bernard Herrmann sävelsi sen silti, ja ohjaaja muutti mielensä. Pelkillä jousilla toteutettu musiikki ei kuvaa veistä – se kuvaa paniikkia. Tämä on harmonisen tarinankerronnan ydin: musiikki ei toista sitä, minkä jo näemme, vaan kertoo, miltä sen pitäisi tuntua.

Elokuva: aika on lukittu

Elokuvassa säveltäjä tietää tarkalleen, milloin ovi aukeaa. Musiikki voidaan ajoittaa kuvaan sekunnin murto-osan tarkkuudella. Diegeettinen musiikki soi tarinan sisällä – radio, bändi, laulava hahmo – kun taas ei-diegeettinen kuuluu vain katsojalle. Liian tarkkaa liikkeiden seuraamista kutsutaan "mikkihiiristelyksi", ja nykyelokuvassa sitä käytetään lähinnä koomisiin tarkoituksiin.

Marilyn Boltz (2001) näytti koehenkilöille samoja moniselitteisiä elokuvakatkelmia eri musiikilla. Musiikki muutti sitä, miten katsojat tulkitsivat henkilöiden aikeita ja mitä he myöhemmin muistivat. Hildur Guðnadóttir puolestaan voitti vuonna 2020 Oscarin Jokerin musiikista, jonka sellovetoinen sointi kulkee päähenkilön mielentilan mukana. Chernobyl-sarjaa varten hän äänitti ääniä käytöstä poistetussa Ignalinan ydinvoimalassa Liettuassa – sointiväri itsessään kertoo tarinaa.

Peli: aika on pelaajan

Pelissä kukaan ei tiedä, milloin taistelu alkaa. Siksi pelimusiikki on adaptiivista. LucasArtsin iMUSE-järjestelmä, jota käytettiin ensimmäisen kerran pelissä Monkey Island 2 (1991), siirtyi kappaleesta toiseen musiikillisesti luontevissa kohdissa. Nykyään puhutaan kahdesta perustekniikasta: pystysuorassa kerrostamisessa samaan kappaleeseen lisätään tai siitä poistetaan soittimia, vaakasuorassa uudelleenjärjestelyssä siirrytään jaksosta toiseen.

Austin Wintoryn Journey-musiikki (2012) oli ensimmäinen pelimusiikki, joka sai Grammy-ehdokkuuden parhaan visuaalisen median musiikin sarjassa. Lena Rainen Celeste (2018) sitoo harmonian ja sointivärin pelaajan kiipeämisen vaikeuteen. Pelisäveltäjän erityinen haaste on toisto: sama silmukka voi soida tunnin, joten jännitteen pitää kestää kuuntelua ilman, että se väsyttää.

Kuvitteellinen pelikohtaus kerroksittain

  1. Kerros 1 – hidas pianokuvio ja pehmeä matto. Harmonia pysyy kotisoinnun lähellä.
  2. Kerros 2 – matala pulssi liittyy mukaan samassa tempossa; kappale ei vaihdu, se tihenee.
  3. Kerros 3 – lyömäsoittimet ja dissonoiva jousiostinato. Dominanttiin jäävä harmonia pitää jännitteen auki.
  4. Lyhyt tunnus – purkaus kotisointuun, minkä jälkeen palataan kerrokseen 1.

Pop: aika on rakenteessa

Popkappaleen säkeistö, esikertosäe ja kertosäe muodostavat toistuvan jännitekaaren. Esikertosäe nostaa, kertosäe purkaa, ja kuulija oppii jo ensimmäisellä kierroksella, mitä on tulossa. Toistolla ei ole tarkoitus yllättää vaan palkita. Siksi pienetkin poikkeamat tehoavat: viimeisen kertosäkeen sävellajinvaihdos ylöspäin – englanniksi leikillisesti "truck driver's modulation" – nostaa energiaa juuri silloin, kun kuulija luuli tietävänsä kaiken.

Instrumentaali: aika on mielikuvassa

Ilman kuvaa ja sanoja kuulija rakentaa tarinan itse. Jean Sibeliuksen viidennen sinfonian finaalin keinuva "joutsenteema" on kuulijoille monesti maisema, vaikka partituuri ei kerro mitään joutsenista; Sibelius tosin kirjasi päiväkirjaansa nähneensä joutsenia sinfoniaa työstäessään. Kaija Saariaho puolestaan rakensi jännitettä usein sointivärin, ei perinteisen sointukulun varassa: ääni saattaa kirkastua tai sumentua, ja kuulija kokee sen liikkeenä.

Tutkimus

Sama vihje, eri tulkinta

Boltzin (2001) kokeissa sama kuva yhdistettynä eri musiikkiin muutti katsojien käsitystä henkilöiden aikeista. Musiikki ohjasi myös muistamista.

Tulkinta

Musiikki kertojana

Meistä elokuvamusiikki toimii usein kertojaäänenä, joka ei puhu. Se voi olla luotettava – tai tarkoituksella harhaanjohtava.

Kuunteluharjoitus

  1. Katso trailerin ensimmäinen minuutti ilman ääntä ja sitten äänen kanssa. Kirjoita kolme sanaa kummastakin katselukerrasta.
  2. Pelaa peliä kymmenen minuuttia ja kirjaa, milloin musiikki muuttuu. Onko kyse kerroksesta vai uudesta kappaleesta?

Avoimet kysymykset